Oon ehk notkunut liikaa, liikaa lsn ollut.
Oot tainnu ksitt vrin, omiasi ajatellut.
Joo, m asun tt yt. Ja asun tst eteen.

Sulla on paikka, minne menn, kun s lhdet tlt.
Tnne jn.


Silms kiiluen jotain odotat, mut mukaasi multa
saat vain lainatun lauseen:
"ruoste ei nuku koskaan".


Et oo ensimminen etk viimeinen, joka edess
vhn pyrht vittu makealle haisten, cupido olkapll.

Mutta tytthyv muistapa tm: kun sun cupidos
on knniss, se kusella nuolensa huuhtoo ja
silmmuniin tht.


Vakavaa tm ei oo, mut haudan multa tss haisee.
Ja liskot ne laulaa:

"ruoste ei nuku koskaan".