joku vois luulla et nukun aamusin pitkään
ettei mua kiinnosta mikkään tai ainakaan mitkään
järkevät jutut, korvii särkevät huhut muka tärkeät luvut

ei piilouduta pois päästä ne huput
en päätä rassaamal
vaan ohitse passaamal

lepposesti laulelemalla, sydämel aukenevalla
alla kauheen vallan ottakaa meiningil lauhkeemmalla



liikaa luuloja luulojen maassa
liikaa avunhuutoja kuurojen maassa

...ensin luultiin, ja sitten kuultiin
kuinka huominen heitettiin jo taivaantuuliin
vielki liikaa luuloja luulojen maassa

ja liikaa avunhuutoja kuurojen maassa
kunnes siihen tultiin, siihen kaupunkiin
missä avunlaulusi sun peittosi kauhunkin



joku varmaan luulee että oon huolimaton

mut silmiin huolii katon ja sanon luotiin katon
sijaan uudet maisemat huolettomuuden sokaisemat
harmaasta räikeetä tääl päin kaverit tokaisevat

..katsokaa niit siistei rakennuksii
kaapeista pois luurangot, vihreitä puskii
kun tarvitaan tuuletusta onneks pihal tuulee

silmät näkee kaunista, mitä joku viel luulee

kertsi


mä en luule, mä laulan
mä kuulen mun pään mä kuulen mun kaulan

ja sitä kautta sydämen kaiken jalkoihin asti
otan sen tavaksi, elämän nautittavaksi
siihen ei paljoo vaadita mut vaikee vaalia

taivaalle maalia ei sitä kuulu haalia
ei liian radikaalia viatonta onnee vaatia
ei liian radikaalia viatonta onnee vaatia