Minä kuljen siellä, missä maailma
on pimeä ja
lohduton

takapihoilla, joissa kukaan ei ole leikkinyt aikoihin
surkeutta kannan selässäni, sydämessäni muistoa sinusta
ja se muisto vetää syvemmälle varjoihin


Kerto:
Jos ei niin pimeä yö täällä ois,

en kai koskaan vois
muistaa ihanuuttasi Varjonkukka!
Ja jos

päivät olis liian pitkät ja leveät,
ei niiden välissä
voisi kokea unen kauneutta!


Maailma tappaa kaiken kauniin, mutta sinua en sille anna
pidän salassa, sinut Varjonkukaksi kastoin

sotamies voi rakastaa
kuningatartaan ikuisesti, vaan
koskaan ei kai käy päinvastoin


Kerto 2x