Kajaanista pohjoiseen
on paikka jonne tahtoisin sut viedä
on siellä aikaa itselleen

kun hiljaisuus vain viipyy tiellä
ylitse pöydän katsoisin
sinua ihmettelisin

kertoisin kaiken vähästä kaiken kertoisin

Kajaanista pohjoiseen

on vedet kuulat joita voisin soutaa
sinut saareen kaukaiseen
ja työt mä hoitaisin kun joutaa

illalla mentäis tansseihin
jokainen yö sua koskisin
antaisin kaiken vähästä kaiken antaisin


Käykö se rakkaus täälläpäin
jos mä kirjeen postiin laitan

uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin


Kajaanista pohjoiseen
on joskus vain niin kylmä etten kestä
tuskin vuodet itsekseen

voi enää loitommalle viedä
iholta eksynyt oon pois
vieläkin aikaa tässä ois

antaisin kaiken vähästä kaiken antaisin

Käykö se rakkaus täälläpäin

jos mä kirjeen postiin laitan
uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin


Käykö se rakkaus täälläpäin
jos mä kirjeen postiin laitan

uskoa tahdo en veljeäin
että Kiantajärven rantaan yksin jäin